Jarrulevyjen vaihto

 

Levyjarrut on nykyajoneuvojen kiistatta yleisin jarrutyyppi. Ne ovat valurautaisia tai hiilikeraamisia osia, joiden kiinnitys tapahtuu pyörän napaan pulteilla. Levyjarrujen teho perustuu kitkaan, joten jarrulevyjen tärkein ominaisuus onkin kestää jarrutuksen aiheuttama kitkalämpö. Tästä syystä perinteisten jarrulevyjen lisäksi on saatavilla myös uritettuja ja rei'itettyjä levyjä, jotka kestävät paremmin kuumaa. Näitä levyjä kutsutaan usein "viilennetyiksi" tai "tuuletetuiksi" jarrulevyiksi.

garage

Auto

Fun fact:

Ensimmäisen patentin henkilöauton levyjarruille haki ja sai englantilainen insinööri, autoalan ja ilmailun pioneeri sekä yleisnero Frederick William Lanchester jo vuonna 1902. Meluongelmat ja materiaalihaasteet estivät kuitenkin tällöin niiden laajemman käyttöönoton ja suosion. Samana vuonna Louis Renaultin patentoimat rumpujarrut olivat puolestaan aikansa kaupallinen menestys. Freddeä tämä ei kuitenkaan haitannut – olihan hän alunperin kehittänyt jarrut vain omaan autoonsa omaksi ilokseen. Vasta vuoden 1953 Le Mans sai autoilijoiden päät kääntymään; levyjarruilla varustettu Jaguar C-Type -kilpa-auto ylitti tällöin kuuluisan maaliviivan ensimmäisenä. Voittoisa kilpailu johti välittömään villitykseen vaihtaa jarrurummut jarrulevyihin. Nykyään monissa autoissa tapaa levyjarrut edessä ja rumpujarrut takana.

 

 

Milloin jarrulevyt pitää vaihtaa?


Jarrulevyille on määritelty auton valmistajan toimesta minimipaksuus. Tyypillisesti uudet jarrulevyt ovat noin 45 mm paksuja ja niiden vaihtotarve tulee ajankohtaiseksi viimeistään levyjen kuluttua noin 37 millimetriin. Huomaa, että välillä minimimitta eroaa uuden levyn mitasta vain 2-2,5 mm eikä 8mm.

 

 

Miten tunnistaa kulunut jarrulevy?


Alimittaiset jarrulevyt tunnistaa levyn reunoille muodostuneesta “hyppyristä”. Tällöin jarrulevyt tulee vaihtaa autoon pikimmiten. Liian ohuiksi kuluneet levyt voivat heikentää jarrutustehoa, lisätä jarrujen kuumenemista ja aiheuttaa jarrujärjestelmän vaurioitumisriskin. Epätasaisesti kuluneet ja urautuneet jarrulevyt aiheuttavat mm. epätasaista ja nopeampaa kulumista jarrupaloihin.

 

Autoni jarrut alkoivat oireilemaan, voiko ajaa?


Auto

Autolla voi ajaa, vaikka jarru laahaa, mutta asiaan kannattaa reagoida mahdollisimman pikaisesti. Laahaaminen voi mm. nostaa jarrujen ja/tai jarrunesteen lämpötilan liian kuumaksi.

 

Auto

Jos autosi vinkuu, eikä jarrupalasi ole erityisen urheilullisesti viritetty, asia on aina syytä ottaa vakavasti. Jarrupalat ovat todennäköisesti joko kuluneet loppuun, tai sitten jarrujen satulat tai männät ovat juuttumassa kiinni. Kaikki mainitut asiat tulee hoitaa kiireellä kuntoon. Syynä vinkuvaan ääneen voivat kuitenkin olla myös ruosteen raidoittamat jarrulevyt, jolloin ongelman saa korjattua “ajamalla jarrut sisään” eli kevyesti jarruttamalla. Toimenpiteen aikana jarrut putsaantuvat itsestään.

 

Auto

Jarrupolkimen ollessa kimmoisa, pehmeä tai sen painuessa kokonaan pohjaan on syytä lopettaa ajaminen välittömästi. Jarrutusta tehostavan jarrunesteen seassa voi olla ilmaa, jarrusylinteri on vikaantunut tai jarruletkut ovat haurastuneet / haljenneet.

 

Autoni jarrut oirehtii, mutta ei vingu, laahaa tai kolise.


Jarrut rohisee? Kiviä, hiekkaa tai likaa on todennäköisesti päässyt jarrujärjestelmään. Jos ongelma ei ratkea muutamalla nopealla jarrutuksella, tutki auto ja yritä poistaa vierasaine.

Jarrut jumissa / jäässä? Pakkasella ja pitkän parkkeeraamisen jälkeen jarrut voivat olla myös jäässä. Talvella etenkin käsijarrua kannattaa käyttää harkiten. Paras keino lämmittää jarrut on ajaa varovasti eteen ja taakse; jarrujen vetreytyessä kuuluu usein pamaus. Mikäli muutosta ei tapahdu, täytyy tuupata auto talliin lämpenemään, lastata se trailerille ja suunnata huoltoon tai kääntyä tiepalveluammattilaisen puoleen.